fbpx

Onko stabiliteetilla ja keskivartalon voimalla mitään tekemistä keskenään?

Keskustelun siirtyessä keskivartaloon, nousee usein mukaan sana stabiliteetti. Se tuntuu olevan jossain tilanteissa tietynlainen “turvasana”, jonka taakse voi verhota asioita, joita olisi muuten haastava selittää tiiviisti. Jotta voisimme tehdä johtopäätöksiä vahvan keskivartalon ja stabiliteetin välillä, käytetään alkuun lyhyesti aikaa stabiliteetin määrittelyyn. 

Lähdetään käänteisesti liikkeelle ja sanotaan heti alkuun että stabiliteetti EI ole synonyymi tasapainolle, joskin niiden välillä on aina vahva yhteys. Tasapaino(eng. Balance) on kyky hallita stabiliteettia (dynaamista ja staattista). Tasapaino on puolestaan osa isompaa kokonaisuutta, nimeltä koordinaatio. Toisin sanoen stabiliteetissa on erottomattomasti mukana motorinen kontrolli. 

Stabiliteetti on tiivistettynä kyky estää ei-toivottua liikettä. Stabiliteetti on kyky manipuloida (ulkoisia) voimia estääkseen kehon liikkumisen tavalla, joka tekisi liikkeestä epätaloudellista, tai potentiaalisesti vaarallista. 

Stabiliteetti jaetaan dynaamiseen stabiliteettiin ja staattiseen stabiliteettiin. 

STABILITY = “stay ability”

MOBILITY = “move ability”

Stabiliteetti ja mobiliteetti ovat tavallaan toistensa vastakohdat, mutta eivät missään tapauksessa toistensa vastustajia. Kumpikaan näistä ei ole ominaisuuksia, joita voitaisiin kehittää suoraan, vaan molemmat kyvyt määräytyvät kaikkien yksittäisten motoristen kykyjen kumulatiivisen kapasiteetin mukaan. Voima(strength), notkeus(flexibility),nopeus(speed), ketteryys(agility), koordinaatio(coordination) ja kestävyys(endurance) vaikuttavat kukin omalla osallaan mobiliteettiin ja stabiliteettiin. 

Staattinen stabiliteetti 

Staattisesta (isometrisestä) stabiliteetista puhuttaessa kaikille tulee varmasti montakin tilannetta mieleen. Staattinen stabiliteetti voi tarkoittaa yksittäisen niveleen hallintaa ja se voi tarkoittaa kokonaisen kehon asennon hallintaa. Molemmissa tapauksissa silmin havaittavaa liikettä ei tapahdu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mitään liikettä tapahtuisi. Edes staattinen stabiliteetti ei tarkoita täysin sementoitua asentoa, jossa kaikki liike olisi 100% rajoitettu. 

Tilanteeseen vaikuttaa suuresti asento, jossa stabilisointi tapahtuu. Esimerkiksi lattialla makuulla voidaan olettaa melko suurella varmuudella, että mitään liikettä ei tapahdu, kun taas vaikkapa yhdellä jalalla seistessä tehtävä on jo paljon haastavampi. Saati yhdellä kädellä. Vaikka tavoite on pyrkiä liikkumattomuuteen, stabiliteetti edellyttää kykyä “mikrokorjauksiin”. 

Dynaaminen stabiliteetti

Tässä vaiheessa astutaankin jo paljon haastavampaan käsitteeseen, jossa erilaisten termien esilletuonti houkuttelisi, mutta jota pyrin nyt välttämään, jotta homma ei karkaisi yhtään enempää alkuperäisestä otsikosta, jonka vuoksi sinutkin on tänne alunperin houkuteltu. Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi todellisuudessa huomioida staattisen stabiliteetin käsite suhteessa liikenopeuteen, sillä tasainen liike(esim. lentokone) määritellään myös staattiseksi stabiliteetiksi, mutta unohdetaan tämä (joskin tärkeä detalji)  ja nostetaan esille kaksi oleellista asiaa kehon asentojen hallintaan: 

BoS(Base of Support), eli tukialue 

CoM(Center of Mass), eli massakeskipiste

Liikkuessasi, eli dynaamisen aktiviteetin aikana, kehosi asento muuttuu ja hyvin mahdollisesti myös liikenopeus vaihtelee. Pysyäksesi matkassa mukana, tulee massakeskipisteen sijoittua oikealla tavalla tukialueen päälle. Näin ollen Dynaaminen stabiliteetti  määrittelee kyvyn stabiloida tietty /tietyt kehon asennot siten, että liikkeen tuottaminen olisi mahdollisimman taloudellista ja turvallista. 

Keskivartalon stabiliteetti

maastanostossa selän neutraalin alueen hallinta on tärkeää

Raskaissa nostoissa, kuten maastanostossa kyky stabiloida selkäranka on äärimmäisen tärkeä pyrkimyksen kohde. Syy miksi kirjoitan pyrkimys, on se, että maksimaalisissa nostoissa lähes poikkeusetta rangan asento jossain määrin muuttuu. Tästä huolimatta pyrkimys tulee olla liikkeen vastustamisessa. Selän tulisi pysyä ns. Neutraalilla alueella, joka on ehkä astetta parempi termi, kuin neutraali asento. Alue kun viittaa siihen, että vaihtelua tapahtuu jopa yksilötasolla, puhumattakaan eri yksilöitä vertaillessa.

Stabiliteettiin vaikuttaa kehon asennot ja kärjistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän luut ovat kontaktissa toisiinsa, sitä helpompaa nivelen stabilointi on ja tähän tietenkin vaikuttaa myös niveltä tukevien rakenteiden tila. 

Vartalon asennoissa puhuttaessa tietyissä asennoissa on helpompi pitää kehon stabiliteetti kun taas toisissa se voi olla jopa mahdotonta ja ihmiskehosta löytyy yllättävän paljon potentiaalia ei-toivottuun liikkeeseen. Toisaalta juuri tämän ansiosta pystymme hyvin monenlaisiin asioihin, joten turha siitä on omaa rotuamme alkaa moittia. 

Keskivartalon toiminta edellyttää kuitenkin paljon muutakin kuin kykyä vastustaa liikettä, joskin se onkin äärimmäisen tärkeä kyky kaikissa raskaissa nostoissa. Mobiliteetin ja stabiliteetin symbioosi nousee merkittäväksi tekijäksi dynaamisessa liikkeessä. Asia jota ei voi tulkita joko-tai -lasien läpi. Voit olla vaikka maailman vahvin maastanostaja ja silti sinulla saattaa olla haasteita nousta lattialta ylös taloudellisella tavalla. Puhumattakaan haastavien liikkeiden kuten vaikkapa haarataittopunnerruksen tekemisestä.

Mutta kumpi sitten on vahvempi, telinevoimistelija, vai voimanostaja? Vastaus ei ehkä löydy heidän yksittäisistä kyvyistä, vaan siitä, miten he onnistuvat tavoitteessa. Jos tavoite on nostaa maasta erittäin paljon, voimanostaja voittaa. Jos taas tavoite on nousta käsinseisontaan, telinevoimistelija (tai sirkusammattilainen) voittaa mennen tullen. Puhumattakaan aidosti haastavasti telinevoimisteluliikkeistä.

Voima on aina läsnä kaikessa mitä teemme, mutta asiaa olisi hyvä pyrkiä arvioida myös liikkeen taloudellisuuden näkökulmasta. Stabiliteettiin ei pelkkä voima riitä ja sen vuoksi harjoittelussa liikkeen riittävä monipuolisuus tulee varmistaa. Kyky toimia ja reagoida alati muuttuvassa ympäristössä on ennenkaikkea taito.

Personal Trainerin ehkä tärkein tehtävä onkin kehittää liikkumistaitoja, eikä niinkään sen irrallisia osasia. Millainen valmentaja sinä haluat olla?

Haluatko varata konsultointiajan, jossa voimme jutella sinun tilanteesta? Laita tekstari numeroon 0400866072 niin sovitaan 15-30 minuutin jutusteluhetki.

-Jukka Rajala

@movementsystem


Post Your Thoughts